"Tarinan kuolleesta prinsessasta ja seitsemästä ritarista" lyhyesti

"Tarina kuolleesta prinsessasta ja seitsemästä ritarista" - A. S. Puškinin satu vuonna 1833.

"Tarinan kuolleesta prinsessasta ja seitsemästä ritarista" lyhyesti

Talvi-iltana kolme sisarta istuvat kylähuoneessa lankaa varten. Vanhemmat ja keskimmäiset puhuvat kauneudestaan ​​ja teeskentelystään, kun taas nuoremmat ovat hiljaa. Sisaret pitävät häntä nöyryytensä ja vaatimattomuutensa typerinä ja pakottavat hänet työskentelemään itselleen. He haaveilivat siitä, mistä kukin olisi kuuluisa, jos kuningas olisi naimisissa hänen kanssaan. Vanhin ylpeilee asettaessaan ennennäkemättömän juhlan, keskimmäinen yksin kantaa kankaita koko maailmaan, ja nuorin lupasi synnyttää sotur-pojan isä-kuninkaalle. Kaiken tämän kuuli kuningas Saltan piiloutuvan ikkunan alle. Hän tulee huoneeseen ja ilmoittaa päätöksestään: kaikki kolme asua palatsissa, vanhin olla kokki, keskimmäinen olla kutoja ja nuorin tsaarin vaimo. Kuningas lähti nuoremman sisarensa kanssa, ja kaksi muuta ja Babarikh alkoivat neuvotella, kuinka järkyttää onnistuneen typerän onnea, ja he päättivät pettää Saltanin.

Kuningas lähti sotaan, ja sillä välin nuorelle Tsarina Militrisalle syntyi poika. Rauhallisesti virtaa elämää laajassa kuninkaallisessa tuomioistuimessa. Vain kuningatar ei tiedä rauhaa: hän on huolissaan siitä, että pitkään ei ole lähettiläää Saltanin vastauskirjeellä. Turhaan harrastaja yrittää houkutella häntä vitseillään; ei vanhan isoisän tarinat eikä hänen lahjojaan tuovien siskojen pilkkaa ystävällisyys viihdyttää häntä. Mutta sitten ilmeinen ja puhelias Messenger ilmestyy; Huomaamaton salaliittolainen, juonut hänet, korvasi Saltanovin kirjeen. Virkamiehet lukevat häpeällisesti käskyn: "Heitä kuningatar ja jälkeläiset tynnyrissä vesien kuiluun." Ihmiset epäröivät päättämättömyydestään, mutta vetäytyvät ennen voittoisaan siskojen ja Babarikhan uhkia. Tynnyri Militrisin ja Tsarevitšin kanssa sallitaan mereen.

Buyana-saaren autio rannikko. Kuultuaan kuningatar rukouksia, aalto suoritti tynnyrin. Militris valittaa kohtalostaan, ja huomattavasti kasvanut prinssi juhlii leikkisästi leikkimään valoisasta maailmasta. Tehtyään keula, hän menee etsimään peliä, mutta yhtäkkiä hän näkee valtavan leijan, joka jahtaa joutsenta, ja hyvin kohdistetulla nuolella tappaa hänet. Tsarinan ja Tsarevitšin hämmästykseksi Joutsenlintu tuli ulos merestä ja puhui ihmisten kielellä. Hän lupasi maksaa hyvää hyvästä ja katosi. Huomaamatta yö laski. Äiti ja poika nukahtivat. Ja ensimmäisten aamuvalosäteiden seurauksena sumusta maagisesti syntyi kaupunki. Juhlakelloille ja tykkitulille hänen porteistaan ​​ilmestyi juhlallinen kulkue. Upea Lollipopin kaupungin asukkaat tervehtivät iloisesti Gwidonia ja pyytävät heitä tulemaan hallitsijakseen.

Guidonista tuli prinssi, mutta isän kaipaus kiusasi häntä. Hän näyttää surullisesti laivan jälkeen, jolla on tie Saltanin valtakuntaan. Guidonin kutsussa joutsenlintu ilmestyy merestä. Saatuaan selville surunsa syyn, hän muuttaa prinssistä kimalaisen, jotta hän voi seurata alusta ja nähdä isänsä.

Laiva purjehti Saltanov-valtakuntaan. Kuningas kutsuu laivanrakentajat vierailemaan, kohtelee heitä ja kysyy ihmeistä, jotka he näkivät matkustellessaan ympäri maailmaa. Merimiehet puhuvat Lollipopin kaupungin maagisesta ulkonäöstä autioilla saarilla, oravasta, joka katkaisee kultapähkinöitä, noin kolmekymmentäkolme meriritaria ja kunniallisesta mahtavasta prinssistä Guidonista, tämän kaupungin hallitsijasta. Saltan on yllättynyt; hän haluaa käydä upeassa kaupungissa; huolissaan Weaver ja Cook lannistavat häntä. Babarikha puhuu ihmeestä, jota ei ole Lollipopin kaupungissa - sanoinkuvaamattoman kauneuden merentakaisesta prinsessasta. Järjestäjien salaliittojen hukkuessa kimalainen kiertää niitä ja aiheuttaa yleisen levottomuuden lentääkseen.

Jälleen surullinen Guidon vaeltaa meren ympärillä. Tarina Babarikhasta ei poistu hänen muististaan. Surussaan Gwidon soittaa Joutsenlintuun ja kertoo hänelle kiihkeästä rakkaudestaan ​​tuntemattomaan kauneuteen ja pyytää apua. Gwidonin jännitys koskettaa joutsenlintua, ja hänestä tulee kaunis prinsessa, josta hän niin kiihkeästi unelmoi. Kuningatar Militris siunaa nuorta paria.

Iloisella kärsimättömyydellä Gwidon ja Militris odottavat Saltanin saapumista. Viimeinkin hänen laivastonsa ilmestyi etäisyyteen. Soittoäänen soittoon ja ihmisten tervehdykseen kuningas tulee palatsiin palautuksellaan. Candyn kaupungin ihmeiden esittely alkaa. Ennen kuninkaan ja vieraiden hämmästyneitä katseita, maaginen orava ilmestyy kristallitaloon, kolmekymmentäkolme merinisankaria ohittaa, kaunis prinsessa Lebed ilmestyy, ja lopulta rakastettu Saltanovan vaimo, Tsarina Militrisa. Tsaari syleilee häntä ja hänen poikansa kyynelillä, anteeksi anteeksi kateelliset sisaret. Villi juhla alkaa.